25 kesä Homeenpoisto

Homeenpoisto – eroon homevaurioista

Homeongelmasta eroon pääsemiseksi ensin on selvitettävä ja korjattava homeelle kasvualustan tarjonneen kosteusvaurion aiheuttaja. Kun tämä on tehty, siirrytään homeenpoistoon eli vaurioituneiden materiaalien uusimiseen ja puhdistamiseen.

Miten homeenpoisto tehdään?

Nyrkkisääntönä homeenpoistossa voidaan pitää sitä, että kaikki homehtunut materiaali poistetaan ja korvataan uudella. Mikrobivaurioituneita materiaaleja tai mikrobien aiheuttamia epäpuhtauksia ei tulisi homeenpoiston jälkeen enää löytyä rakenteista.

Aina vaurioituneen materiaalin poistaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Tällöin vaihtoehtoja ovat vaurioituneen kohdan puhdistaminen sekä joissakin tapauksissa eristäminen koteloimalla kohta ilmatiiviisti.

Homeen mekaaninen puhdistaminen

Puhdistamisen lähtökohtana on, että rakennusmateriaalissa olevat elävät ja kuolleet mikrobit, kuten home itiöineen ja rihmastonkappaleineen sekä bakteerisolut, hiivat ja levät, saadaan poistetuksi mahdollisimman perusteellisesti. Puhdistustoimien tavoitteena on myös poistaa mahdollisimman hyvin mikrobien kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet, jotka ovat sitoutuneet rakennusmateriaaliin.

Puhdistus voidaan suorittaa mekaanisesti, esimerkiksi harjaamalla, vuolemalla, hiomalla, piikkaamalla, jyrsimällä jne. Puhdistettava materiaali tietysti asettaa omat vaatimukset sille, millä tavoin puhdistus voidaan toteuttaa. Homevaurioituneen materiaalin pintakerrosta tulee poistaa niin paljon, että homekasvusto saadaan poistetuksi ja jäljelle jää vain puhdasta materiaalia.

BestLabin yhteistyökumppaneista löytyy Pohjanmaan alueelta useita kosteus- ja homevauriosaneeraajia. Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä teille sopiva ammattilainen avuksi!

Homeenpoistoon käytettyjen desinfiointiaineiden teho ja tarpeellisuus kyseenalaisia

Materiaalien vaihdon ja pintojen mekaanisen käsittelyn jälkeen homeenpoisto monesti viimeistellään desinfioimalla jäljelle jääneet pinnat ja huoneilma. Desinfiointiin käytetään erilaisia homeenpoistoaineita sekä vetyperoksidi-, kloori- ja otsonikäsittelyjä.

Desinfioinnin teho on kuitenkin sekä Työterveyslaitoksen että THL:n mukaan niin heikko, että siitä voi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Desinfiointiin käytetyt kemialliset aineet eli biosidit ovat ihmisille myrkyllisiä ja voivat siksi olla vaaraksi tiloja käyttävien henkilöiden terveydelle. Biosidien ei myöskään ole luotettavasti osoitettu puhdistavan käsiteltävää kohdetta kokonaan mikrobeista vaan itse asiassa on havaittu viitteitä siitä, että ne saattavat päinvastoin jopa pahentaa jäljelle jääneen mikrobikasvuston haitallisuutta.

Viranomaisten ja asiantuntijoiden kanta onkin, että desinfiointi on tarpeen vain harvoin eikä se pääsääntöisesti kuuluu asuintiloihin lainkaan. Yltiöpäisen desinfiointikäsittelyn sijaan homeenpoistossa tulisi keskittyä varmistamaan kaikkien homevauriotuneiden materiaalien tulevan varmasti poistetuiksi. Kun homeenpoisto on tehty huolellisesti, mikrobit eivät enää löydä itselleen sopivaa kasvualustaa ja siksi huolellinen siivous tavallisilla puhdistusaineilla riittää loppukäsittelyksi.

Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-6454355
https://www.rakennuslehti.fi/2016/04/desinfiointiaineet-voivat-vain-pahentaa-homeongelmaa/